Kompostorin valinta

Puutarhakompostorissa täyttäminen aloitetaan ilmavalla pohjakerroksella, jonka jälkeen siihen kerätään jätteitä sitä mukaa kuin niitä puutarhasta tai pihasta kertyy. Keruussa tulee kuitenkin pitää mielessä kompostin kuohkeus, kosteus ja ravinteet. Talvella sisältö jäätyy, mikä ei kuitenkaan pilaa kompostia, sillä kompostoituminen alkaa taas uudestaan keväällä. Kompostin herättämiseen keväällä kannattaa kaataa pari ämpärillistä kuumaa vettä ja sekoittaa kompostimassaa, neuvoo esim. Biolan. Puutarhakompostorin avulla voidaan kompostoida helposti ja tehokkaasti kaikki puutarha- ja pihajätteet. Se sopii hyvin niin koti- kuin mökkikäyttöön ja sillä voidaan jälkikompostoida puutarhan jätteiden lisäksi käymäläjätteet. Puutarhakompostorin sisältö tulisi kääntää pari kertaa vuodessa kompostoitusmisprosessin ylläpitämiseksi. Kompostori tulisi sijoittaa suojaisaan paikkaan, johon ei kerry vettä. Valmista kompostimultaa syntyy noin 1–2:ssa vuodessa.

Muista, että lehtikompostoriin saa laittaa vain puutarhasta kertyvää eloperäistä materiaalia. Puutarhassa voidaan käyttää myös lehtikompostoria, joka on helppo ja edullinen tapa kompostoida lehtiä ja muuta puutarhajätettä. Lehtikompostorin paikka kannattaa valita huolella, kompostin tulee olla aina yhteydessä maahan ja paikan tulisi olla lämmin ja varjoisa. Lehtikompostorissa on myös pidettävä huoli riittävästä hapensaannista. Pohja voidaan esim. täyttää risuilla tai puuhakkeella. 

Talousjätekompostori soveltuu nimensä mukaisesti talousjätteen kompostointiin. Kauttaaltaan lämpöeristettyä kompostoria voidaan käyttää ympäri vuoden. Talousjätekompostorin tulee olla myös tuhoeläintiivis. Hyvässä talousjätekompostorissa jäte kompostoituu hyvinkin nopeasti, esimerkiksi Biolan Pikakompostorista voi tyhjentää valmista kompostia jopa jo noin 6–8 viikon kuluttua.

Talousjätekompostorin kannen tulee olla myös tiivis ja eristetty, sillä suurin osa lämmöstä haihtuu kannen kautta. Kompostorin kokoon tulee myös kiinnittää huomiota, sillä liian pieni kompostori ei pysty käsittelemään taloudessa syntyviä jätteitä ja liian iso ei pysty toimimaan liian vähäisellä jätteen määrällä. Biolanin mukaan n. 200 litran komposti riittää nelihenkiselle perheellä, mikäli kompostoidaan vain talousjätteitä.

Komposti vaatii jätteen lisäksi sopivan seosaineen, jotta kompostori toimisi hyvin. Seosaine pitää kompostin kuohkeana ja sitoo hajuja ja ylimääräistä kosteutta. Erityisesti talousjätteen kompostoinnissa seosaineiden käyttäminen on välttämätöntä. Kun kompostoidaan ravinneköyhää puutarhajätettä, saattaa myös ravinnelisäys olla tarpeen.

Yleisimmin käytettyjä seosaineita ovat mm. oksahake, pihakarike, sahanpurut, kuorike ja vanha komposti. Esimerkkinä hyvästä kompostorin seosaineesta on Biolan kompostiheräte, joka nopeuttaa talous- ja puutarhajätteen maatumista sekä parantaa syntyvän mullan laatua.

Kompostin hoitoon on saatavilla useita lisätarvikkeita kompostointia helpottamaan. Kompostin kääntämistä tai tyhjentämistä helpottaa kompostinmöyhennin sekä tyhjennysavustin. Korotusosilla kasvatat kompostin tilavuutta tarpeen vaatiessa.

Biolan on laatinut kätevän taulukon, josta selviää mitä eri tyyppisiin kompostoreihin saa ja ei saa laittaa.

Puutarhakompostoriin saa laittaa:

• puunlehdet
• naatit
• ruohonleikkuujätteet
• silputut oksat ja kukkavarret
• kuivatut rikkaruohot
• kukkamullat ja kasvinjätteet
• kasvisten kuoret
• sienien ja marjojen perkuujätteet
• lakaisutomu

Puutarhajätteet, kuten kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, on turvallisinta kompostoida puutarhakompostorin sijaan lämpökompostorissa. Kasvinosat silputaan ja peitetään kompostimassaan, jotta hajoaminen lähtee nopeasti käyntiin.

Toimivaan lämpökompostoriin saa laittaa:

• muumiotautisia omenoita
• rupisia perunan mukuloita
• ruostetautisia herukan ja pihlajan lehtiä
• lehtilaikkutautisia ja harmaahomeisia kasveja
• herukan ja karviaisen toukkia ja kirvaisia versoja ja lehtiä
• nukkaäkämäpunkin vioittamia lehtiä
• äkämäpunkkisia herukan oksia
• punkkisia mansikkapensaita ja rönsyjä
• härmäisiä lehtiä ja versoja
• ruttoisia ja viroottisia perunan mukuloita

Talousjätekompostoriin saa laittaa:

• hedelmien ja vihannesten kuoret
• liha- ja kalajätteet, ym. ruoan tähteet
• kahvin ja teen porot suodatinpusseineen
• keitin- ja huuhteluvedet
• pehmeät ja kosteat paperit
• kananmunankuoret murskattuina
• lemmikkieläinten jätökset
• luonnonkuidut pieninä paloina

Älä laita lämpökompostiin:

• möhöjuurisia juuria tai multaa
• kaali-, sipuli-, tai porkkanakärpäsen vioittamia juurakoita ja sipuleita
• peruna-ankeroisen saastuttamia mukuloita tai multaa
• pahkamätäisiä sipuleita
• rengasmätäisiä perunoita
• juureskellarin jätteitä keväällä
• juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkakasvien juuria ja siemeniä

Älä laita talousjätekompostiin:

• hajoamattomia jätteitä: muovia, lasia, kumia, nahkaa
• myrkyllisiä aineita: lahonsuoja- ja desinfiointiaineita, myrkkyjä, maaleja, liuottimia, bensaa ym.
• pölynimurin pussia, jonka sisällä saattaa olla esim. lasinsiruja
• tupakantumppeja tai värillistä mainospaperia, jotka sisältävät raskasmetalleja
• suuria määriä paperia kerrallaan
• tuhkaa tai kalkkia, jotka muuttavat kompostin liian emäksiseksi

Talousjätekompostorista voidaan saada jo 6–8 viikon jälkeen arvokasta katekompostia, eli puolikypsää kompostia. Katekomposti on maanparannusaineitta, jota voidaan levittää esim. pensaiden juurille pitäen maan kosteana ja vilkastuttaen pieneliöiden toimintaa. Syksyllä katekompostia voidaan levittää esim. kasvimaalle ja muokata se maahan jyrsimellä. Katekomposti vaatii kuitenkin edelleen happea, joten sitä ei saa haudata syvälle maahan, eikä esim. kukkapenkin pohjalle.

Kypsä komposti tuoksuu multamaiselta ja on väriltään hyvin tummanruskeaa. Lämpötila on laskenut kompostoitumisvaiheen jälkeen ympäristön tasolle. Kypsä komposti sopii lähes kaikille kasveille.

Esimerkiksi Kekkilän ohjeiden mukaan juurikasvit, sipulit, yrtit, marjapensaat ja hedelmäpuut pitävät kypsästä kompostista. Sitä lisätään maahan joko keväällä tai syksyllä.  Perenna- ja pensasistutuksille voi levittää kypsää kompostia jopa 5–10 cm kerroksen maanpinnan katteeksi. Nurmikon pintaan voi haravoida hyvin maatunutta ja lapion avulla seulottua kompostia noin 1 cm paksuisen kerroksen.

Komposti soveltuu parhaiten pitkäkestoiseen maanparannukseen sekä hidasliukoiseksi ravinnevarastoksi monivuotisiin istutuksiin. Kompostimullan käyttö tehostaa luonnonlannoitteesta saatavaa hyötyä aktivoimalla maan pieneliöiden toimintaa. Esimerkiksi Biolanin ohjeiden mukaan kypsä komposti olisi parasta levittää maahan kevätmuokkauksen yhteydessä kerralla 30–50 litraa/m², eli 3–5 cm kerroksen.

Talousjätekompostorista voidaan saada jo 6–8 viikon jälkeen arvokasta katekompostia, eli puolikypsää kompostia. Katekomposti on maanparannusaineitta, jota voidaan levittää esim. pensaiden juurille pitäen maan kosteana ja vilkastuttaen pieneliöiden toimintaa. Syksyllä katekompostia voidaan levittää esim. kasvimaalle ja muokata se maahan jyrsimellä. Katekomposti vaatii kuitenkin edelleen happea, joten sitä ei saa haudata syvälle maahan, eikä esim. kukkapenkin pohjalle.

Kypsä komposti tuoksuu multamaiselta ja on väriltään hyvin tummanruskeaa. Lämpötila on laskenut kompostoitumisvaiheen jälkeen ympäristön tasolle. Kypsä komposti sopii lähes kaikille kasveille.

Esimerkiksi Kekkilän ohjeiden mukaan juurikasvit, sipulit, yrtit, marjapensaat ja hedelmäpuut pitävät kypsästä kompostista. Sitä lisätään maahan joko keväällä tai syksyllä.  Perenna- ja pensasistutuksille voi levittää kypsää kompostia jopa 5–10 cm kerroksen maanpinnan katteeksi. Nurmikon pintaan voi haravoida hyvin maatunutta ja lapion avulla seulottua kompostia noin 1 cm paksuisen kerroksen.

Komposti soveltuu parhaiten pitkäkestoiseen maanparannukseen sekä hidasliukoiseksi ravinnevarastoksi monivuotisiin istutuksiin. Kompostimullan käyttö tehostaa luonnonlannoitteesta saatavaa hyötyä aktivoimalla maan pieneliöiden toimintaa. Esimerkiksi Biolanin ohjeiden mukaan kypsä komposti olisi parasta levittää maahan kevätmuokkauksen yhteydessä kerralla 30–50 litraa/m², eli 3–5 cm kerroksen.

Kompostoinnilla saadaan kierrätettyä kodin bio- ja puutarhajätettä, jolloin säästetään sekä luontoa että rahaa. Lopputuloksena saatavaa valmista kompostia voidaan hyödyntää puutarhassa maanparannusaineena. 

Kompostorityyppejä on erilaisia. Pihalla ja puutarhassa syntyvään jätteeseen voidaan käyttää puutarha- tai mökkikompostoria sekä pelkkään eloperäiseen jätteeseen voidaan myös käyttää lehtikompostoria. Talousjätteelle tarvitaan tiivis talousjäte- tai lämpökompostori ja ympärivuotiseen käyttöön kompostorin tulee olla lämpöeristetty, kuten Biolan-pikakompostori tai Kekkilä-tehokompostori.

Puutarhakompostoriin laitetaan pääasiassa eloperäistä puutarhajätettä (lehdet, ruoho, silputut oksat, rikkaruohot, jne.). Puutarhakompostorissa voidaan myös jälkikompostoida käymäläjätteet. Puutarhajätteet, kuten kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, on kuitenkin turvallisinta kompostoida puutarhakompostorin sijaan lämpöeristetyssä kompostorissa.

Lehtikompostoriin saa laittaa vain puutarhasta kertyvää eloperäistä materiaalia. 

Talousjätekompostoriin, eli tiiviiseen kompostoriin, soveltuu kodin yleisimmät biojätteet, kuten hedelmien ja vihannesten kuoret sekä liha- ja kalajätteet, ym. ruoan tähteet. Muista myös käyttää kompostikuiviketta ja -herätettä kompostijätteen kompostoitumiseksi.

Kompostimulta on perinteisesti ajateltu olevan valmista, kun kompostijäte on maatunut tummanruskeaksi humukseksi, johon yleensä päästään n. 1–3 vuoden aikajaksolla. Katekompostia voidaan kuitenkin saavuttaa jo 6–8 viikon kompostoinnilla.

Kotikompostori Kekkilä 230 l tummanharmaa