Vuoden 2025 alusta voimaan astuvalla uudella rakentamislailla pyritään vastaamaan kasvaviin ympäristövaatimuksiin, selkeyttämään lupakäytäntöjä sekä tukemaan kestävää rakentamista. Tärkeää on myös rakentamisen laadun varmistaminen, sillä rakennusvirheiden ja heikkolaatuisen työn seuraukset tulevat kalliiksi.
Uuden rakentamislain tavoitteena on parantaa sääntelyn vaikuttavuutta erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, kiertotalouden edistämiseksi sekä digitalisoida mahdollisimman paljon rakentamisen tietosisältöjä, jotta ne olisivat helpommin kaikkien ulottuvilla. Yksi uuden rakentamislain helpottava piirre on, että alle 30 m2 kokoisten rakennushankkeiden prosessi helpottuu ja laki selkeytyy. Esimerkiksi rakentamislaki on poistanut erottelun rakennusluvan ja toimenpideluvan välillä. Luvan nimenä on rakentamislupa, joka käsittää rakennusten lisäksi myös muita kuin arkikielessä rakennuksiksi miellettäviä kohteita. Lue tämä niin tiedät, mistä käytännössä on kysymys!

Tässä muutamia oleellisia nostoja uuden rakentamislain muutoksista:

• Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistetään yhdeksi rakentamisluvaksi.
• Uusien rakennusten rakentamislupavelvollisuus määrittyy koon perusteella, joten alle 30 m2/120m3 rakennus tai pihasauna ei tarvitse rakentamislupaa.
• Hakijan toiveesta erikseen päätös sijoittamisluvasta (mm. vanhentunut kaava, ei kaavaa, hanke poikkeaa kaavasta).
• Erityisesti puhtaan siirtymän hankkeita (pl. tuulivoima) mahdollisuus aloittaa jatkossa sijoittamisluvalla ilman kaavamenettelyä.
• Korjaamiseen tarvitaan rakentamislupa mm. käyttötarkoitusta olennaisesti muutettaessa, olennaisimpia ominaispiirteitä korjatessa sekä suojeltua tai arvokasta rakennusta merkittävästi korjattaessa.
• Rakentamisluvan voi jatkossa saada ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista, mutta käyttöönottovaiheessa tontin on oltava rekisteröity.
• Rakentamisluville tulee 3 kk käsittelyaika hakemuksen valmistumisesta lukien; myöhästyminen tuo mahdollisuuden hakea lupamaksun palautusta loppukatselmuksen jälkeen. Käsittelyaikatakuu tulee tosin voimaan vasta 1.1.2026.
• Museoviranomaisen valitusoikeus supistuu kaikista suojelukohteista vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin.
• Enintään 2 kk paikallaan pidettävät tapahtumarakenteet eivät tarvitse lupaa.

Periaatteena on, että uusien rakennusten rakentamiseen ja suurempien peruskorjausten tekemiseen tarvitaan rakennuslupa. Samoin sellaisiin korjaus- tai muutostöihin, jotka ovat verrattavissa uudisrakentamiseen, laajentamiseen tai käyttötarkoituksen muutokseen. Esimerkkinä vaikka kylpyhuoneiden tai saunatilojen muutokset. Lupamuodon lisäksi myös luvan hakemistapaan on uuden lain myötä tulossa muutoksia. Lakiesityksen mukaan rakentamislupaa on haettava tietomallimuotoisella suunnitelmalla, joka mahdollistaa tallettamisen sähköisessä muodossa. Uuden mallin mukaisen hakemisprosessin on tarkoitus tulla voimaan kuitenkin vasta 1.1.2026, ja siihen asti lupia haetaan nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Enintään 2 kk paikallaan pidettävät tapahtumarakenteet eivät tarvitse lupaa.

Tiivistettynä, vuonna 2025 tarvitset rakentamislupaa:

1. kun kohde on asuinrakennus.
2. kooltaan suurempi kuin 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus.
3. kooltaan suurempi kuin 50 neliömetriä oleva katos.
4. yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä.
5. vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu.
6. vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite tai energiakaivo.

Piharakennus sopii erinomaisesti vierasmajaksi, varastoksi tai tilaksi omille harrastuksille

Hiilijalanjäljen arviointi osaksi rakennuslupaa  
Yksi suurimmista muutoksista on hiilijalanjäljen arvioinnin pakollisuus. Jokaiselle uudisrakennukselle on jatkossa tehtävä laskelma rakennuksen elinkaaren hiilidioksidipäästöistä. Rakennuttajien on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa materiaalivalintojen ja energiaratkaisujen vaikutus rakennuksen ympäristökuormaan. Myös käytettävien materiaalien ja rakennusmenetelmien on täytettävä uudet vähimmäisvaatimukset. Esimerkiksi kierrätysmateriaalien käyttöä suositaan. Haasteeksi saattaa muodostua uusien vaatimusten mukanaan tuomien rakennuskustannusten lisääntyminen lyhyellä aikavälillä – tämä koskettaa erityisesti meitä suomalaisia pienrakentajia. Myös laskelmien teko vaatii erityisosaamista, joten alalle kaivataan lisää asiantuntijoita. Pääosassa ovat pää-, rakennus- ja erityissuunnittelijat, joiden on arvioitava ilmastoselvitykseen sisältyvä hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki käyttäen asetuksessa säädettyä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää.
Uusissa rakennuksissa vähähiilisyys on arvioitava rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Helpottava tieto on, että esim. omakotitalojen, kesämökkien, maatalousrakennusten sekä teollisuusrakennusten osalta ilmastoselvitystä ei vaadita. Suomen ympäristökeskus kerää Kansallista päästötietokantaa hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitiedoille, joten myös yleistä tietoa on saatavilla. 

Mahdollisuus purkamisluvalle laajenee
Uudessa laissa rakennuksen saa purkaa, ellei se ole lain nojalla suojeltu tai kaava estä sen purkamista. Yli 13 vuotta vanha kaava katsotaan vanhentuneeksi. Kaavojen ulkopuolella purkaminen ei saa haitata alueidenkäytön järjestämistä eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. 

Kiertotalous on keskeinen osa uutta rakennuslakia
Uusi laki pyrkii varmistamaan, että rakennusten suunnittelu ja purku tapahtuvat mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja resurssitehokkaasti. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on tehtävä rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa tai tehtäessä purkamisilmoitus. Selvitys on päivitettävä rakennus- tai purkuhankkeen valmistuttua. Tämän taustalla EU:n asettama rakennus- ja purkujätteen 70 prosentin materiaalihyödyntämisaste.‍‍

Lupaprosessit siirtyvät verkkoon  
Rakennuslupien hakeminen ja käsittely siirtyvät entistä enemmän digitaalisiin alustoihin. Rakentamislain myötä otetaan käyttöön valtakunnallinen rakennetun ympäristön digitaalinen tietojärjestelmä. Tämä järjestelmä parantaa suunnittelun ja lupaprosessien läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Suunnitelmamallit ja toteumamallit toimitetaan ja säilytetään digitaalisesti, mikä helpottaa rakennusten korjaus- ja muutostöitä ja lupaprosessia on helpompi seurata reaaliajassa.

Asemakaavojen joustavoittaminen helpottaa pientalojen rakentamista
Asemakaavoitusta koskevia sääntöjä on muutettu siten, että rakennusprojektit voidaan aloittaa nopeammin. Uudistuksessa korostetaan kuntien päätösvaltaa ja paikallisten erityispiirteiden huomioimista. Jos haaveilet pientalon rakentamisesta alueella, jossa kaavoitus on ollut aiemmin tiukkaa, pitäisi rakentamisen uuden lain myötä helpottua.

Ilouutinen on se, että uusi rakentamislupauudistus sallii alle 30 neliömetrin suuruisten ei-asumiskäyttöön tarkoitettujen pihasaunojen rakentamisen ilman rakentamislupaa. Myöskään ilmoitusmenettelyä tai naapurikuulemisia ei tarvita. Saunojen tai pihavajojen etäisyydet naapurin rajaan, rantaan sekä muihin rakennuksiin tulee silti olla jatkossakin rakentamismääräysten mukaiset. Jos pihasauna tai varasto rakennetaan kaava-alueelle, on saunan rakentajalla itse vastuu huolehtia siitä, että rakennusmääräyksiä noudatetaan. Tontilla on oltava riittävästi rakennusoikeutta, rakennusten etäisyyksien sallituissa rajoissa ja paloturvallisuuteen liittyvien asioiden on toteuduttava. Tämänkokoisen pihasaunan rakentajille rakentamislain muutos tarkoittaa onneksi vähemmän byrokratiaa ja nopeampaa toteutusta. Pienetkin rakennukset on silti suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi. Rakennettaessa pitää myös antaa tiedot rakentamisessa käytettyjen rakennustuotteiden määristä koneluettavassa muodossa. Uudessa laissa annetaan materiaaliselosteen sijasta rakennustuoteluettelo.

Yksityisille rakennuttajille rakennuslain uudistukset tuovat sekä uusia mahdollisuuksia että velvollisuuksia. Vaikka lupaprosessien helpottuminen on tervetullutta, esimerkiksi hiilijalanjäljen arvioinnin kustannusten arviointi voi olla haastavaa. Vastaavasti yritysten on investoitava koulutukseen ja osaamiseen, jotta ne voivat vastata näihin uusiin vaatimuksiin. Tämä koskee erityisesti ympäristölaskentaa ja digitaalisia prosesseja. Kuntien on taas varmistettava, että uusiin säädöksiin liittyvä ohjeistus on selkeää ja lupakäsittelyä tukeva infrastruktuuri riittävän tehokas.

Rakennuslain uudistukset ovat askel kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Kun rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan entistä tarkemmin ympäristövaikutukset, Suomi voi edetä kohti ilmastotavoitteitaan. Vaikka lyhyellä aikavälillä kustannukset voivat nousta, pitkällä aikavälillä kestävä rakentaminen säästää rahaa. Esimerkiksi energiatehokkaat ratkaisut laskevat käyttökustannuksia, ja kierrätysmateriaalien suosiminen tuo kilpailuetua. Tiukemmat vaatimukset ja tehokkaammat prosessit vähentävät rakennusvirheiden määrää. Tämä hyödyttää sekä rakennuttajia että rakennuksen loppukäyttäjiä.

1. Perehdy muutoksiin: rakennuttajien ja rakennusalan toimijoiden kannattaa tutustua uuden rakentamislain sisältöön ajoissa. 
2. Hanki asiantuntija-apua: erityisesti hiilijalanjäljen arvioinnissa kannattaa hyödyntää ammattilaisten osaamista.  
3. Varmista suunnitelmien ajantasaisuus: suunnitteluvaiheessa on tärkeää huomioida, että suunnitelmat täyttävät uudet vaatimukset.  
4. Seuraa paikallisia muutoksia: esimerkiksi kunnat voivat tulkita joitakin sääntöjä eri tavoin, joten paikalliset ohjeistukset on syytä tarkistaa.  

Rakennuslain muutokset tuovat mukanaan merkittäviä uudistuksia, jotka heijastuvat koko rakennusalaan ja yksityiseen rakentamiseen. Vaikka uudet vaatimukset voivat aluksi tuntua haastavilta, niiden tavoitteena on luoda kestävämpi, laadukkaampi ja tehokkaampi rakennusprosessi. Valmistautuminen muutoksiin ja niiden ymmärtäminen on avain sujuvaan siirtymään. Rakennusalan tulevaisuus on entistä vihreämpi ja digitaalisempi – ja nämä uudistukset ovat askel oikeaan suuntaan. Mitä sinä haluaisit rakentaa?